Viime yö meni taas pienokaista lohduttaessa. Ei ota vatsa toimiakseen ja raukkaparka ei öisin saa nukuttua kun vatsanpurut valvottaa. Mulla ei ole mitään valvomista vastaan, mutta se itku on sydäntä särkevää. Toivottavasti menee pian ohi tai äipän epätoivolla ei ole rajaa. Käytiin eilen lääkärissä, mutta vatsalääke ei vielä ole alkanut vaikuttaa. Huomenna kokeillaan taas vyöhyketerapiaa.
Päivät meneekin sitten pienokaisella nukkuen. Rytmi taitaa olla lopullisesti sekaisin. Seuraavan syötön jälkeen tämä kolmikko (poika, koira ja äippä) säntää ulos nauttimaan viimeisistä syysauringon säteistä. Ihanaa. Sitten kotiin valmistamaan isännälle karjalanpaistia ja illalla piipahdus hiusten ihmeelliseen maailmaan...
Aloitin eilen lukemaan taas Rita Stiensin kirjaa Totuus kosmetiikasta. No joo, hysteriaa voi luotsea niin monella eri tavalla. Jos oikeasti alkaa ajattelemaan mitä mikäkin sisältää niin tuskin tässä voi käyttää mitään. Olen kuitenkin haaveillut, että tekisin voiteeni tulevaisuudessa itse. Kirja antoi siihen taas kelpo kimmokkeen.
Paino ei ole laskenut kaikesta kuntoilusta huolimatta. Sorruin eilen nimpparin kunniaksi suklaapatukkaan, mutta on mielestäni kohtuutonta että se heti laskeutuu lanteille!! En halua kuulla enää yhtään tarinaa ala raskauskilot jäivät synnytyslaitokselle. Ei mulla vaan.. mur!
hei
VastaaPoistaJos sulla on varaa omaan ravitsemusterapeuttiin niin hommaa sellainen. Han kyseli ja mittaili kaikenlaista ja sanoi lopuksi. Sa syot tosi terveellisesti mutta LIIAN paljon kaikkea. Me tavattiin kerran viikossa ja heti alussa oli punnitus ja sitten katsottiin miten ruokaohjelma on mennyt. Ravinto perustui ravintoympyran suosituksiin ja joka paiva sai syoda jotain herkkua muuten joku paiva repeaa taydellisesti .Ja tarkea pointti oli etta ei saanut olla nalka. Talla ohjelmaalla laiduin 5 kiloa mutta sitten tuli kiire opintojen ym. elaman kanssa. Kirjoita kaikki mita syot ylos paperille ja sitten illalla tiedat monta annosta sulla on jaljella esim vihanneksia tai hedelmia
Moikka
VastaaPoistaSaattaa pitää paikkaansa että määrät ratkaisevat tässä. Oliskin varaa ravintoneuvontaan, pitää odottaa josko sisko aikoo sille uralle niin pääsen ehkä koehenkilöksi ;) Olen välillä pitänyt ruokapäiväkirjaa ja senttejä on kadonnut paljon enemmän kuin kiloja! ja sehän on tietysti hyvä asia sekin :) Huomaa kyllä että jos on kiire ja ei ehdi tekemään kunnon ruokaa niin napostelua tulee pitkin päivää, ainakin mulla!