En koskaan aikaisemmin ole ollut mitenkään erityisemmin jouluihminen. Joulu on merkinnyt kiireistä vuoden aikaa lähinnä töiden takia. Nyt huomaan odottavani joulua aivan erityisella innolla. Se on nimittäin meidän pojan ensimmäinen joulu ja siksi aivan erityinen. Ei hän siitä vielä mitään ymmärrä, mutta hän pitää hälinästä ja tapahtumasta ympärillään. Joulusiivous on juuri saatu valmiiksi ja kunhan pikkumies hiljentyy kokonaan yöunille, alamme joululahjavalvojaiset. Tilaisuuden kruunaa punaviiniglögi ja aviomiehen valmistama leipä, jota nyt jännityksellä odotamme. Otimme käyttöön äidin vanhan leipäkoneen jostain varaston perukoilta ja isäntä innostui kokeilemaan josko siitä vielä olisi käyttöön. Saas katsoa :) Ihanaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti